28.3.06

Pluikasta

Aamulla kun heräsin, katselin, että on tullut näköjään markää räntää maahan ja satanut vettä päälle. Olisi pitänyt ensin pestä silmät ja vasta sitten katsoa. Onneksi kuitenkin epäilin, että voi olla paikotellen liukasta ja lähdin ajoissa liikkeelle.

Kun menin ulos, päättelin, että oli satanut alijäähtynyttä vettä. Mutta kun lähdin liikkeelle skrapattuani auto-parkaani jääkuoren alta esiin, totesin, että kyllä se nyt on ihan vaan vettä. Se kun ei jäätynyt lainkaan tuulilasiin liikkeessä. Siis satoi plussan puolella olevaa vettä, vaikka niin maa kuin ilmakin oli pakkasen puolella. Satanut vesi sitten oli luonnollisesti jäätynyt kylmään maahan makaamaan jäädessään.

Työmatkaan meni liki 25 minuuttia normaalia kauemmin. Onneksi olen yleensä koululla 15 minuuttia ennen koulun alkua, niin en myöhästynyt. Vaikka matkalla kyllä ajattelin, että myöhästymisestä viis, kunhan tiellä pysyn. Pahimmillaan matkaa taitoin metsäisillä pätkillä pitkäänkin 30-35 km/h, keskimääräisen matkanopeuden jäädessä koko matkalla neljään kymppiin. Hassuinta matkalla oli, että viimeiset 4 kilometriä ajoin taksin takana ja minä olisin ajanut lujempaa kuin tämä teidemme huimapäiden edustaja. Lapset kyllä kertoivat, ettei heidän taksikuskinsa ollut ajanut lainkaan yhtä hiljaa...

Huonommin kävi kaverilleni. Hän matkaa työmatkansa linja-autolla ja hänen kyytipelinsä oli tipahtanut tiellä kuulemma kävelyvauhdista. Uudehko, korkea linja-auto kun kipsahtaa kyljelleen, menee kuulemma ikkunat rikki ja tulee paikat kipeiksi. Puolen tunnin päästä tuli seuraava linja-auto samaan suuntaan ja luiskahti tieltä samassa kohdassa. Tiettävästi kummassakaan autossa kukaan ei loukkaantunut vakavasti. Mutta lopputuloksena iso osa autojen matkustajista on sairaslomalla jonkun päivän.

1 kommentti:

Arto J. Virtanen kirjoitti...

Karmea keli. Kevättä muka tulossa..yeah right! Onneksi on mukava ja siisti sisätyö;)