12.3.06

Vieraita

Ensimmäinen erä muutossa auttaneita ehti vihdoin eilen luokseni, kun kaksi entistä työkaveriani Olkiluodon vuosilta tuli tänne. Oli todella mukavaa nähdä vanhoja kavereita pitkästä aikaa ja kerrankin ihan rauhassa.

Puheenaiheet vaihtelivat kaikkialla maan ja taivaan välillä. Totta kai tuli puhuttua Luodonkin juttuja, pojat kun ovat sinne menossa tänäkin vuonna. Koskaan töissä ei ole ehtinyt puhua asioista henkiseltä ja emotionaaliselta puolelta ja oli todella mukava huomata, että samalla tavalla pojat olivat asian kokeneet kuin minäkin: vuosihuollot on se juttu, miksi sinne vuosi toisensa jälkeen hinkuaa. Kun et lainkaan tiedä, mitä työpäivä tuo tullessaan ja se, kun vastuusi työssä ja toisista kasvaa vuosi vuodelta. Ja että työporukka on se, jota talven mittaan tulee ikävä. Mikko ja Lauri sanoivat samaa, mitä Jaakko jo aiemmin viikolla ja mitä viime kesänä moni porukkaamme ihmetteli: ihan omituista, etten minä enää olekaan mukana. Kiva huomata, että minä olen heille ollut osa kesän tuloa, kuten he ovat olleet minulle.

Puhuimme myös opiskelusta. Etenkin siitä, miten se vie kaikki mehut. Kaiken se ottaa... Meillä kaikilla kolmella on ollut hieman erilainen ajankäyttötapa opiskeluaikana, mutta yhtäkaikki jokaiselta se tuntuu vievän 24/7. Ja jokainen ihmettelee, missä välissä sitä sosiaalista elämää ehtisi olla.

Paljon asioita ehdimme puhua. Vuosien saatossa olemme tulleet hyvinkin tutuiksi eikä mikään aihe ole kielletty. Mutta eipä töissä ole koskaan ehtinyt puhua rauhassa kuten nyt. Ja ilman niitä korvia, jotka eivät siihen keskusteluun kuulu. Kerrankin sai jutella ihan rauhassa.

Jaa, miten tuo kuva tähän liittyy? No, se oli jääkaappini ovessa ja pojat totesivat: "Tuosta jäbästä tulee taiteilija, kun jo tuossa iässä saa tuollaisia enkeleitä paperille." Ihan vaan Veetin flunssaisen äitin mielen piristykseksi piti pistää.

1 kommentti:

Outi Veijonaho kirjoitti...

Ihania poikia. Halit molemmille, tältä räkäseltä äitiltä :) Todellakin, pieni taiteilija täällä kasvaa, laulaa, tanssii ja piirtää. Mikähän siitä tulee isona?