29.5.06

Vaali-fiiliksen heräämistä

Mielenkiintoista. Jaa mikä? No vaalityö. Tähän saakka olen lähinnä ollut mukana ylioppilaskunnan edustajistovaaleissa sekä enemmän tai vähemmän seurannut sivusta vaalijärjestelyjä Turussa. No nyt kun olen paluumuuttaja, Satakunnan demaripiiri otti minut suoraan hoteisiinsa ja nimitti minut eduskuntavaalityöryhmään.

Ensimmäisen kokouksen missasin aivan omasta syystäni, kun olin merkinnyt ajan väärin kalenteriini. Tänään ryhmä kokoontui toisen kerran ja sangen mielenkiintoista oli tavata erilaisen taustan omaavia ihmisiä saman asian tiimoilta. Varmasti jokainen oppii tuollaisessa, jossa koitetaan ottaa huomioon mahdollisimman monenlaisia ihmisiä ja kun saman pyöreän pöydän ääressä on hyvin erilaisen taustan omaavia ihmisiä. Ja verrattuna opiskelijaporukassa toimimiseen on oikein kivaa, kun joukko on heterogeenisempi. Opiskeluajan oli mielekästä toimia muiden opiskelijoiden kanssa, vertaisryhmässä, mutta elämän muuttuessa myös intressit muutuvat. Syvin ihmisestä ei muutu, mutta sen toteuttamisen tavat muuttuvat.

Ps. Onnea henkilö Lusilasta, josta siskonikin jokin viikko sitten mainitsi. Olit 3 000:s lukijani.

28.5.06

Viikonlopun jälkeen

Viikonvaihde kului taas mukavasti ystävien kanssa. Perjantaina ajelin uutuuttaan kirkkaat lasit päässä Helsinkiin. Piti ihan pistää uudenkarheat aurinkolasit päähän, vaikka suurimman osaa matkasta satoi. Sakarin kanssa tutustuin hänen uusiin kotikulmiinsa ja sitten menimme keskustaan ihmettelemään Lordia. Laajensimme joukkoamme keskustassa ja pääsimme jonkinlaiselle paikalle katsomaan esiintyjiä. Aika kaukana olimme, mutta kuitenkin lähempänä kuin noin 75 000 muuta paikalla ollutta.

Hurjaa oli maalaisen katsella, kun kaupungista konsertin jälkeen poispäin meni raitiovanuja ja busseja niin täynnä, ettei keskimmäisten tarvinnut varmasti seisoa (turkulaisille vertauskohdaksi: ne olivat täydempiä kuin viimeinen yöbussi linjalla 36 talviyönä). Jos joku olisi huutanut, että nyt kaikki nojaa keskikaistan puolelle, niin varmasti olisivat kulkuvälineet kaatuneet. Jenni ja Aki kertoivat, että lähijunissa tunnelma oli ollut yhtä käsinkosketeltava. Ensin tungettiin vaunu niin täyteen kuin vain voi mahtua ja sitten vielä parikymmentä lisää, joten viimeiset olivat olleet jo hattuhyllyilläkin.

Lauantaina ostin lahjuksia erinäisille valmistuville ihmisille. Mokomatkin, onko pakko tehdä se samanaikaisesti. Ihan meinasi ideapankki mennä tyhjiin. Onneksi Idalta sain vielä tänään vinkin, mitä ostaa pienelle ihmiselle kastelahjaksi.

Lauantai-ilta kului rattoisasti Jennin ja Akin luona tupaantuliaisia viettäessä. Vielä kerran isännälle ja emännälle kiitos. Oli kiva myös tutustua Jennin ja Akin muihin kavereihin, nyt tietää paremmin, keistä he puhuvat.

Tänään ajelimme rankkojen sadekuurojen halki kotiin. Mutta-mutta, arvatkaas mitä, Johannes ja Ida? Täällä paistoi aurinko kun kotiuduin. Härpiti.

Kuva: http://www.tkukoulu.fi/tiimalasi/kuvat/MH/halsteri.jpg

25.5.06

Sekalaista selitystä

Vihdoin viimein sain aikaan rikkoa anopinhampaani. Kukka-parka oli likistymäisillään purkkiinsa. Rikoin kasvin viiteen osaan, joista kolmessa näkyi jo 1-4 selvää alkua uusille kasveille. Jos siis joku haluaa itselleen idioottivarman kukan, ensi keväälle otan vastaan tilauksia. Nykyisistä taimista kaksi on jo varattu, kolmannen ajattelin antaa lahjaksi ja pitää kaksi itselläni.

Seuraavaksi ovat vuorossa suuret kaktukseni, joiden juuripaakku on todellakin juuripaakku. Multaa ei enää näe ja juuret tulevat purkista ulos niin ylä- kuin alapuoleltakin. Mutta mehikasvithan tykkäävät pienestä kiusaamisesta? Noissa isoissa kaktuksissa on vaan aina ongelma siinä purkista poisottamisessa siinä, kun ne ovat jo niin valtavia, että aina saa pelätä, kuinka monta oksaa katkeaa. Ja kuitenkaan ei saisi paljoa suurempaan purkkiin laittaa tai vaihtaa purkkia kovin usein, vaan mieluummin muutaman vuoden välein. Edellisestä vaihdosta on nyt yli neljä vuotta aikaa.

Lapsia odottaa maanantaina yllätys koulussa. Koska olen ymmärtääkseni onnistunut pitämään tämän blogini lapsilta salassa, jaan salaisuuden teidän kanssanne. Luokka on kääntynyt ympäri! Siis liitutaulu on vanhassa luokan peräpäässä ja ilmoitustaulu vanhassa luokan etupäässä. Lapset ovat tienneet, että muutos tapahtuu ennen syksyä, mutta eivätpä tainneet arvata, että he saavat viimeisen viikon jo olla uuden muodon saaneessa luokassa. Luokan kääntäminen oli välttämätöntä, että entisen talonmiehen asunnon olohuone-makuuhuoneeseen saadaan sopimaan ensi syksynä yli 20 oppilasta. Odotan innolla lasten ilmeitä maanantaina, kun he silmät ymmyrkäisinä katsovat muutosta. Niitä reppanoita saa hyssyytellä koko ekan tunnin, kun sekoaminen on niin valtavaa luokan muututtua aivan uudeksi.

Luokkaretkikin tuli tehtyä eilen. Satoi. Vaan vähänpä näytti lapsia häiritsevän, vaikka kovin harvalla oli edes sadetakkia, sadehousuja ei ollut kenelläkään. Opet taisivat olla päivän jälkeen ainoat kuivat, aikuiset ku olivat ottaneet lapsille antamastaan neuvosta vaarin ja pukeutuneet sään mukaan.

Viikonloppuni tulee olemaan huikea. Huomenna saan uudet silmälasit ja elämäni ekat aurinkolasit vahvuuksilla. Päätin olevani jo niin iso, että saan pistää rahaa myös aurinkolaseihin. Illalla menemme katsomaan Lordia, ymmärtääkseni ainakin Jenni, Aki, Sakke ja minä olemme liikeellä. Lauantaina juhlistamme isommalla porukalla Jennin ja Akin uutta kotia (jonka vuodesohvan olen kyllä itse jo muutamaan otteeseen testannut). Ja sitten onkin jo edessä viimeinen viikko koulua. Ihanaa!

Ystävät armaat ja rakkaat. Varautukaa ensi viikon lauantain jälkeen seuraavat kymmenen viikkoa, että saatan yhtäkkiä ilmoittaa tulevani teille kyläilemään. Aion nauttia lomastani, olen sen ansainnut, ja nauttimiseen kuuluu rakkaat ihmiset. Tapaamisiin siis.

Kuva: http://www.biolan.fi/suomi/huonekasvienhoito/hoito_ohjeita/kuvat/anopinhammas2.jpg

23.5.06

Ukonilma

Nyt se sitten tuli. Nimittäin kesän ensimmäinen ukkonen. Olinkin taas unohtanut koko sääilmiön, kunnes tuossa päivällä aloin katsella taivaalle ja tajusin, että tuo on kyllä ukkosen muotoinen.

Yksi hyvä puoli kerrostaloasumisesta on. Täällä en pelkää ukkosta lainkaan niin pahasti kuin maalla. En minä täälläkään nauti kuulla jyminää, mutta en ole kauhuissani. Tiedän, että kerrostalossa turvallisessa seurassa voin jopa lähes nauttia kohdalla olevasta ukonilmasta ja katsella salamointia ikkunasta. Mutta siis vain seurassa ja kaikki sähköt päävirtakytkimestä katkaistuna.

Tämä ukkonen kuuluu vielä harjoittelevan ja jäävän kauas. Mutta varmasti kesän aikana saan taas kokea sellaista jytkettä, etten edes haluaisi. Ehkä jonain päivänä onnistun selättämään naurettavan pelkoni ja voin suhtautua ukkoseen ihailevan kunnioittavasti. Sillä kunnioittaahan sitä pitää, kun luonto näyttää, mikä tässä maailmassa tosiasiassa määrää.

Kyllä ihminen on kovin pieni luonnonvoimien edessä.

Kuva: http://www.saunalahti.fi/~tapanipa/salama.jpg

21.5.06

Hard Rock -kirje kaverille

Mitäs sinne toiselle puolelle maailmaa kuuluu? Tänne kuuluu vallan kummallista. Viime yönä saimme nähdä maailman kahdeksannen ihmeen, kun Lordi voitti Suomelle Euroviisut! Aivan uskomatonta.

Huomenna ovat järjestämässä kansanjuhlan Helsingissä Lordille ja sen kyllä Lordi ansaitseekin. Vaikka se nyt on jo selviö, että Suomi ei voi voittaa MM-kultaa jääkiekossa, uskallan väittää, ettei se olisi saanut vastaavaa häkellystä aikaan kuin tämä. Lätkässä Suomi nyt kuitenkin on hyvä ja se on jo kerran voitettu. Mutta en minä ainakaan uskonut näkeväni sellaista päivää, jona Suomi voittaisi viisut...

Yöllä viestittelin kaverille Saksaan koko ajan pistetilannetta, hänellä kun ei ole siellä tv:tä. Oli ihan kummallista, että saattoi olettaa, jos Suomi ei ollut ensimmäisten seitsemän pisteen saajan joukossa, Lordi tulee saamaan kovat pisteet. Muistaakseni vain kolmelta maalta Suomen edustaja ei saanut pisteitä, kun yleensä (vanhalla kilpamuodolla) Suomi on saanut pisteitä vain kolmelta maalta.

Muutenkin tuntui, että lähes koko Suomi oli näkemässä uskomatonta. Keittiön ikkunasta katsoen kaikissa A-rapun ikkunoissa ja naapuritalon ikkunoissa oli valot. Mielenkiinnolla odotan tietoa, kuinka moni suomalainen katsoi viisufinaalin suorana. Joko mahtaa linnan juhlatkin selättyä.

Mutta sitä en tiedä, mitä vanhempi väki tästä voitosta ajattelee. Esimerkiksi pappamme on ollut sitä mieltä, että moinen hirviö pilaa Suomen maineen. Mutta minusta tämä on kyllä vain kotiin päin. Suomesta maailmaa valloittaneet yhtyeet ovat olleet enemmän tai vähemmän raskaan musiikin edustajia kaikki, eikä Lordi tee musiikkilajissa poikkeusta. Minä näen edelleen Lordin osaksi kapinana Euroviisujen aikansa elänyttä formaattia kohtaan. Kun niitä muita kuunteli katsomatta, ei voinut olla varma, oliko kappaleet tehty 1970-luvulla vai viime vuonna. Minusta moinen on huolestuttavaa. Jos vaikka ajatellaan Suomea, niin kuunnelluin radiokanava Yleltä on Radio Suomi, mutta suurimmat musiikin kuluttajat löytyvät YleX:ltä. Miksi siis viisuedustaja ei olisi tämän ryhmän edustaja, vaan sitä iänikuista katrihelenaa (ei millään pahalla Katri Helena -fanit)?

Ja lopuksi viime yönä Messengerissä riehuneen kuvan (ylhäällä) oheisteksti:
Kaksi huonokuulista ja - näköistä mummoa katseli viisukarsintoja, kun toinen tokaisi:
"On se hyvä että toi Loiri jaksaa vielä yrittää, mutta pahan näköseks on ittensä ryypänny..."

Mukavaa kesää sinulle!

19.5.06

Lasinnosto

Kävin tänään ystäväni kanssa syömässä ravintolassa. Nyt oli aihetta juhlaan. Minulla on töitä ensi talvelle.

Hyvässä seurassa ruoka on aina hyvää. Mukavia jutellessa ruokaa menee alas uskomattoman paljon ja kun sitten nousee pöydästä ylös, on täysi tekeminen olla näyttämättä ähkykuoleman partaalla olevalta. Ja yllättävän suuria ovat nykyään annokset paremmissakin ravintoloissa (juhlan kunniaksi ei voi mennä mihinkään rossoon). Pienempikin olisi minulle riittänyt.

Minä olin tyytyväisempi saamaani ruokaan kuin ystäväni. Juoman osalta taas minä olin tyytymätön kovin kevyeen viiniin. Hieman ponnekkaampi viini olisi tuonut ruuan maut paremmin esille. Kuiva, hedelmäinen valkoviini on aina riski. Se on joko taivaallinen makuelämys tai sitten - kuten tämänpäiväinen - kovin vaatimaton esitys.

Mutta ravintola-aterian joko kruunaa tai latistaa vakiojälkiruokani, kaakao. Siinä pitää olla sokeria, mutta ei liikaa. Sen pitää olla kuumaa, mutta ei liian. Sen tulee olla suklaista, mutta ei liian. Tällä kertaa kaakao oli aterian paras osa, vaikka muukin ruoka oli hyvää. Kaakao oli täydellinen.

Ystävälleni kiitos mukavasta illasta, hyvästä ruuasta ja mainiosta seurasta.

Kuva: http://www.scandickeittio.fi/images/medium_valkoviini.jpg

18.5.06

Hämmennys

Mitä ihmettä blogillani oikein tapahtuu? Päivittäisiä käyntejä on keskimäärin 32 ja keskiarvo vaan nousee ja nousee ja nousee... Ja suurin osa on vakiokävijöitä (joista suurinta osaa en kyllä tiedä, keitä ovat). Kuinka ihmeessä noin moni viitsii käydä blogillani päivittäin, kun en sinne edes päivittäin kirjoita mitään? Ihmettelen.

Kuva: http://www.sivarikeskus.fi/sivarilehti/7_00/pm1.gif

Kaksinaamainen koivu

Koivu on minusta kaunis puu. Sen runko on kaunis, samoin oksien asento ja lehdet. Se tuoksuu hyvälle. Koivupuu on myös kaunista, vaaleaa. Sitkeääkin, kuten puu itsekin. Onhan koivu Suomen puista ainut, joka elää koko maassa pohjoisinta Lappia myöden.

Mutta, on taas se vuodenaika. Jolloin se kaunokainen kukkii. Se, jolle olen eniten allerginen, vaikka testit plussaa vielä voimakkaammin pujolle. Silmät kutiavat, vuotavat, aristavat ja ovat valonarat. Nenä vuotaa tai on tukossa, vuorotellen. Yskittää, kurkku sattuu, ahdistaa, pihisyttää, väsyttää, nukuttaa, suututtaa.... Nyt on se aika, jolloin en voi sietää ihmisiä, jotka kauhistelevat siitepölyn määrää ja ovat ulkopuoliselle oireettomia ilman allergialääkitystä.

Kun itse vetää tuplasatsia astmalääkettä, allergiatipat silmiin, kortisonisuihke nenään ja tavalliselle ihmiselle kaksinkertainen annos allergiatabletteja vuorokaudessa. Ja koska nämä lääkkeet aiheuttavat haittavaikutuksia (jotka toki ovat oireita inhimillisempiä), pitää niin silmiin kuin nenäänkin tiputella kosteuttavia tippoja, ettei esim. nenä tirsku verta. Ja kun kuitenkaan tämäkään annostus allergiaoireisiin ei riitä, pitää vielä ottaa limakalvoja supistavia lääkkeitä estämään poskiontelontulehdusta sekä kortisonia suun kautta laskemaan keuhkoputkien turvotusta. Tänä vuonna tuli vielä uusi lisäongelma: silmäluomikin tulehtui siitepölyistä ja nyt on antibioottisalvaa silmään. Siis tungen silmään päivän mittaan kolmea tökömenttiä, nenään kahta, ja suun kautta kolmet tabletit ja vielä astmainhalaatiot päälle. Ja ulkona ei voi olla, hädin tuskin kaupassa von pyörällä käydä maitopurkin hakemassa ja senkin jälkeen loppuilta menee tropatessa itseään taas työkuntoon. Niin siinä kyllä alkaa mennä hermot kaikkien pikkuvikojen valittajien suhteen.

Jos joku vielä kehtaa ihmetellä, miksi vaikutan uupuneelta, niin koittakoon itse pysyä laskuissa, onko kaikki lääkkeet otettu ajallaan. Moinen mömmömäärä sekä allergiaoireet aiheuttavat jo väsymystäkin aika tavalla. Yleensä allergiani eivät elämääni häiritse, mutta tämä aika vuotta on kertakaikkisen mahdoton. Vaikka kuitenkin rakastan kevättä ja joka talvi unohdan autuaasti, miten kauheaa tämä on.

Kuva: http://www.cartinafinland.fi/kuvapankki/imagebank/0/676_uploaded_thumb.jpg

16.5.06

Myydään: 29 aamukampaa

Tai jos olen ihan rehellinen, niin vain 24. Eli kaikkien koulumme 3.-6. luokkalaisten aamukammat. Ei niillä sellaisia oikeasti ole, mutta kyllä ne alkaa penkkiin teipattavia olemaan. Tai turvavöillä penkkiin kiinni ja teippiä suun eteen.

Siis ihan suoraan sanottuna, meinasi tänään palaa hihat isojen kanssa. Oma luokka jo oli kolmostensa osalta silkkaa hyssyttelemistä, mutta kaksi viimeistä tuntia englantia ensin kolmenelosille ja sitten vielä kuutosille. Voi. Tuska. Varsinkin isoimmat - reppanat - ovat jo kovin gonahtaneita, eivätkä vielä ole hoksanneet, että pelkkää peruskouluakin heillä on jäljellä kolme vuotta ja muut päälle. Että korkeintaan puoliväli on käsillä. Muut sentään saa vielä nuhdesaarnalla kuriin, mutta kuutoset saivat jo kotiin viestin rauhattomuudesta. Toivon, ettei tartte alkaa heitä sentään istuttamaan perjantai-iltapäivällä harjoittelemassa työrauhan kunnioittamista.

Taitaa tämän ope-paran hermot olla koetuksella seuraavan kahden ja puolen viikon aikana. Ja viimeistään sen jälkeen mulla on sellainen olo, että olen lomani ansainnut. Tosin se olo on jo nyt.

Kuva: http://www.sillyjokes.co.uk/images/wacky/props/giant-comb.jpg

13.5.06

Maailman vaarallisin kylä

Midsomer nimittäin. Oletko koskaan katsonut lauantai-illalla britti-dekkareita? Tällä hetkellä vuorossa on taas vuorossa Midsomer Murdes -sarja. Midsomer vaikuttaa kohtuullisen pieneltä kylältä ja aina siellä kuolee ihmisiä.

Luulisi, että pienestä kylästä loppuisivat kohta asukkaat, kun he joko tulevat murhatuiksi tai joutuvat pitkän leivän ääreen murhattuaan jonkun. Joka viikko kylässä kuolee 1-5 asukasta ja joku jää kiinni murhista. Minä ainakin muuttaisin pois moisesta kylästä hyvin pian enkä jäisi odottamaan, koska olisi minun vuoroni tulla tapetuksi. Enkä muuttaisi kylään, jossa tapahtuu vähintään yksi murha viikossa.

Onhan Barnaby äärettömän tehokas murhaajien kiinnisaamisessa. Mutta jotenkin koko sarjalta menee uskottavuus, kun murhat tosiaan tapahtuvat kaikki suhteellisen pienellä alueella. Mutta sitä en voi kiistää, että tv-sarja on yksi parhaita lauantai-illoissa esitettäviä brittisarjoja. Vieläkään en ole osannut päättää, onko suosikkini Holmes, Marple, Poirot vai Barnaby. Ja olen sentään näitä sarjoja seurannut jo yli kymmenen vuotta.

Kuolkoon siis Midsomerissa edelleenkin ihmisiä. Mutta kierretään me se paikka kaukaa, varmuuden vuoksi. Jooko?

Kuva: http://www.abendblatt.de/media/pic/000/124/12455v1.jpg

12.5.06

Traktorin perähärveli

Ajattele ajavasi rauhassa töistä kotiin. Ja yhtäkkiä autosi edessä on tuollainen <- .

Maaseudulla kun olen töissä, olen päässyt ihailemaan viime viikkoina traktoreita jos jonkinmoisia erikokoisine perähärveleineen. Tänään kotimatkalla viidettä traktoria ohittaessa minulle tuli mieleen, että onkohan traktorien perähärveleille mitään leveysrajaa. Varmaan on, mutta silti minua pelottaa ohittaa traktoria, jonka perähärvelin leveys ja minun autoni leveys on yhteensä yhtä levä kuin tie. Tai kun tällainen hirmustus tulee vastaan.

Pahimpia ovat uudet kylvökoneet. Muistatteko, kuinka lapsia vielä ollessamme traktori nosti tyhjän kylvökoneen ilmaan siirtyessään maantielle? Vaan ei enää. Nykyään uusien kylvökoneiden renkaat tulevat kuvan traktorin takaparipyöristä vielä yli eturenkaan leveyden verran ulommas. Ja molemmilta puolilta. Ehdin tänään tutkia asiaa ajellessani moisen jättiläisen takana toista kilometriä, ennenkuin näin niin pitkälle, että ohitus oli turvallinen. Leikkuupuimuri on paljon helpompi ohitettava kuin nämä jättiläistraktorit. Puimurissa se levein osa on kauimpana ohittajasta ja siis muoto auttaa kauas näkemistä. Traktoreissa taas se leveys on siinä heti, eikä sen takaa juuri arvaa kurkkia, kun uloin rengas on jo rankasti vastaantulijan kaistalla toisen reunan renkaan viistäessä liki ojan pohjaa.

Työmatkani ei ole mitään kinttupolkua, vaan kuitenkin asvaltoitu, osin kaksikaistaiseksikin maalattu maantie. Jota voisi ihan hyvin ajaa sallittua 80:aa, mutta kun joka mutkan kohdalla pelkään, mitä mutkan takana odottaa. Ei ne traktorit minua muutoin häiritse, mutta kun ne alkaa olla niin tolkuttoman leveitä, ettei niistä tahdo mahtua enää ohi. Ei vastaan tullessa tai ohittaessa.

Traktorit kulkekoon teillä ja turvatkoon suomalaisen viljasadon. Mutta kyllä minä hiukan haikailen lapsuuden Massey Ferguson 575:n perään. Ne eivät olleet vielä pelottavan kokoisia.

Kuva: http://www.salmentila.com/kuvat/multivatiella.jpg

11.5.06

Kukkajuttu

Muuttaessani tähän asuntoon sain äitiltä hänen amatsoninliljansa. Äiti kun on tunnettu kukantappotaidoistaan, on ihme, että kukka-parka on sinnitellyt näinkin kauan heillä hengissä. Tosin aina välillä se on käynyt äitin vanhempien luona elvytettävänä. Mummun hellässä huomassa kukka on kasvattanut lehtiä useampiakin, mutta äitin luo palattuaan kohta taas palannut entiseen kituuttavaan tilaansa. Ja enää ei ole mummua pelastamassa henkitoreissaan kituvaa kukkaa.

Äiti siis oli sitä mieltä, että minulla kukka pysyy varmemmin hengissä. No, aika pian sain jokaiseen sipuliin yhden lehden lisää. Ja nyt näyttää alkavan toinen kierros. Innolla odotan, kuinka mahtavaa kukkaa saan syksyllä varjella liialta kastelulta. Olen siis vuosia haaveillut amatsoninliljasta ja haluaisin saada siitä yhtä komean kuin mummullakin.

Rakastan kukan tummanvihreitä, suuria lehtiä. Lumoudun, kun se kukkiessaan nostaa kukkavanassaan valkeat, upeat kukkansa kohti valoa. Se kontrasti on niin hurmaava lehtien väriin verrattuna. Kuva ei ole omasta kasvistani, mutta jonain päivänä...

Viikonloppuna ajattelin hiljalleen täyttää parveketta taas. Tällä hetkellä siellä on kaksi tuolia pehmusteineen ja pöytä liinoineen sekä orvokkiamppeli ja marketta pöydällä. Nyt olisivat vuorossa herneet, joita ajattelin istuttaa kaiteen viereen lattialle laitettaviin parvekelaatikoihin ja jonkinlainen lankasysteemi kaidetta vasten, jota pitkin versot voivat kiivetä. Sitten saisin herneitä kuin omasta maasta.

Kuva: http://www.villamussalo.com/plantpot/mari/a_kukka%202.jpg

10.5.06

Kommentointi

Mokoma Blogger ei suostu antamaan tuohon alla olevaan Vanhuus-tekstiin kommentointi-palkkia. Kommentointihalukkaat kommentoikoon tähän. Minun taitoni eivät riitä linkin palauttamiseen, kun en mielestäni ole mitään muutoksiakaan asetuksiin tehnyt. Ihmettelen.

9.5.06

Vanhuus

Tämän päivän UP-Demarissa oli Perttu Rytsölän lyhyt kirjoitus ihmisten odotettavissa olevasta eliniästä. Tänä vuonna ensimmäistä kertaa kaikissa maailman maissa naisen elinikäodotus on miehiä korkeampi. Tämän nähdään johtuvan nousseesta elintasosta koko maailmassa. Nyt siis viimeisetkin maat eli Malediivit ja Qatar ovat tämän elintason saavuttaneet. Tosin jos suomalainen vauva saa elinikäodotteekseen reilut 80 vuotta, kun eteläisessä Afrikassa elinikäodoite on alle 40 vuotta.

Se että naiset elävät miehiä pidempään tarkoittaa, että naiset selviävät ja toipuvat synnytyksistä entistä paremmin. Synnytyksiä on joko vähemmän tai sitten ne voidaan toimittaa yhä paremmassa hygieniassa. Ehkäisyn voisi olettaa parantuneen maailmassa. Sillä fakta on, että naisten kuuluu elää miehiä pidempään.

Että miksikö? Rytsölä viittaa teoriaan, jonka mukaan miehen fysiikka ei ole yhtä kestävä kuin naisen. Sen enempää hän ei teoriaan viittaa ja jäinkin miettimään, miksi miehen fysiikka olisi tehty heikommaksi. Miten se olisi lajin jatkuvuudelle edullinen kehityssuunta? Onko naisen tarkoitus elää niin kauan, että voi olettaa jälkeläisten pärjäävän jo itsekseen? Mies taas joutaa kuolla, kun nainen tulee niin vanhaksi, että hänen jälkeläisensä aikuiseksi saattamisensa alkaa olla riskirajoilla? Aika omituista minusta.

Rytsölä pitääkin henkilökohtaisesti suurempana syynä miesten lyhyempään elinikään elintapoja. Miehet ovat alttiimpia joutumaan väkivallan uhreiksi, miehet ottavat elämässään enemmän riskejä ja heillä on naisia huonommat elintavat. Mutta mistä tämä sitten johtuu?

Kyllä on mystistä tämä ihmisten elämä.

Kuva: http://www.edu.lieto.fi/avoin/vanhalinna/images/vanhuus1.jpg

2.5.06

Kysy mitä tahansa

HAASTE: Kysy minulta kuusi kysymystä. Ei seitsemän tai viisi, vaan kuusi. Sillä ei ole väliä, kuinka turhia tai omituisia kysymykset ovat - kysy ne joka tapauksessa. Liitä tämä sen jälkeen omaan päiväkirjaasi ja katso, mitä sinulta kysytään.

Minä sain tämän Sakelta, häntä siis kiittäkää. Muutin tämän ansiosta myös asetuksiani ja minulle voi vastata jatkossa kuka tahansa, olit sitten bloggerin jäsen tai et.

Jaa että mitä kysyä? No se on sinun ongelmasi.

Kuva: http://www.leonardodavinci.fi/foto/kysymysmerkit.jpg