31.1.07

Kielen vaihto

Ei, en ole vaihtamassa äidinkieltäni suomeen. En ole vaihtamassa myöskään minkään käyttämäni aparaatin kieltä, vaan meinasin koulun kitaraan vaihtaa kielet...

Menin raumalaiseen musiikkiliikkeeseen vanhan kitaran kanssa. Myyjä oitis alkoi päivitellä kitaraa ja oli entistä kummastuneempi kuultuaan sen olevan koulukitaran. Siis kyseessä oli yli 20 vuotta vanha 12-kielinen metallikielikitara. Olin ajatellut vaihtaa kitaraan kielet ja tehdä siitä "6-kielisen". Vaan setäpä lähtikin ostamaan kitaraa minulta. Mietti ja pohti setä asiaa ja vaihdossa sain pari uutta 3/4-kokoista nylon-kielistä taviskitaraa, ihan ilmaiseksi!

Oli siinä opella ja kouluavustajalla pokerissa pitämistä, kun tajusimme, että saisimme yhden epäkelvon kitaran sijaan takaisin kouluun vietäväksi kaksi käyttökelpoista. Kun pääsimme autoon, minun oli aivan pakko soittaa heti koulun toiselle opelle, eli rehtorille, ja kertoa, miten kivasti kieltenvaihtoreissussa kävikään.

Kuva: http://www.power-sound.fi/images/kitara.jpg

26.1.07

Asunnonomistaja

Sellainen minusta tulla pätkähti tuossa päivällä kahden maissa. Hassu fiilis. Ihan meinasin itkuun pillahtaa, kun paperit oli selvät, niin hyvältä se tuntui. Vaikka tuossa tarjouksen hyväksymisen ja kauppakirjan kirjoittamisen välillä on monta kertaa tuntunut siltä, että mitä sitä on tullut tehtyä, niin kuitenkin olen sitä mieltä, että kyllä tämä on sitä, mitä haluan.

Vuokraisäntä kävi tässä esittelemässä asuntoa muutamalle kiinnostuneelle ja seuraavaksi tähän muuttaa nuori (todella nuori) pariskunta. Kivanoloisia olivat.

Nyt on vuorossa enää pahin: pakkaaminen, muutto ja purkaminen.

Kuva: http://www.paijat-hame.fi/maka/selvitykset/MARY/ph/kuvat/111/tn/104483.jpg

25.1.07

Ehostusta

Vuokraisäntä oli laittanut nykyisestä asunnostani vuokrattavana-ilmoituksen. Huomenna on tulossa ihmisiä katsomaan asuntoa ja olemme koittaneet kovasti keksiä Elinan kanssa, miten asunnosta tehdään "myyvä". Vuokraisäntä kun hirvitteli, kun olin jo pakkaamisen aloittanut, vaikka ulosmuuttoon on vielä pari viikkoa aikaa. Itse taas ajattelen niin, että tuskinpa viimeisellä viikolla on kauheesti intresseissä pakata, kun uuden asunnon avaimet on jo kourassa. Eli viikko enää armonaikaa...

Vaan saimme laatikkopinoja siisteiksi, osa kaappeihin piiloon jne, minusta vuokraisäntä voi olla ihan tyytyväinen. Ainakin meidän silmäämme asunto näyttää edelleen asutulta, vaikka vuokraisäntä juuri sitä pelkäsi, että täällä on jo laatikkohelvetti. Vaan huomenna sen sitten kuulee.

Huomenna menen hankkiutumaan suurvelalliseksi ja talolliseksi, jänskättää.

24.1.07

Sparraaja

Sellainen minusta tehtiin. Siis kaverini teki, kun hänen pitää kirjoitella aika haastavaa paperia ja vielä koittaa siihen luoda jotain uusia visioitakin. Luulin, että hän olisi ottanut ensin yhteyttä lähellä teemaa oleviin ihmisiin, mutta "vanha suola" janotti enemmän. Siis ihminen, jonka kanssa asioita on aikanaan pohdittu yhdessä enemmänkin ja jota aika on etäännyttänyt asioista. Ja etäisyyshän usein avaa silmät näkemään viat ja toisaalta antaa uusia ideoita.

Eikä minua harmittanut. On oikein nautinnollista saada käyttää aivojaan aikuisten asioihinkin. Lapset ovat ihania ja työ on kivaa, mutta aikuisten maailmaa on aika usein ikävä. Aivan kuten viime viikolla oli aivan uskomattoman ihanaa keskustella Proffassa herrojen K. ja T. kanssa maailman-, valtakunnan- ja ylioppilaskuntapolitiikasta kansainvälisyys- ja uskontokysymyksineen. Miten aivoni nauttivatkaan haasteesta! Kestää nykyään vaan hiukan kauemmin virittäytyä todella ajattelemaan asioita, mutta sen jälkeen en millään malttaisi lopettaa.

Arvatkaapas, mikä minut saa aina uudestaan ja uudestaan vääntytymään kokouksiin? No, koska on aivan ihanaa saada tietää, miksi jokin asia on niinkuin se on. Silloin voi vasta alkaa miettimään, miten asiaa voisi muuttaa. On upeaa saada pohtia erilaisia kysymyksiä tästä ympäröivästä yhteiskunnastamme ja koittaa sitä parantaa edes pikkiriikkisen, edes yhden pienen Katin verran. Ja se toinen syy on ne mielettömän ihanat ihmiset, joihin olen saanut tutustua. Heidän vuokseen edelleen kaipaan Turkuun ajoittain aika tavallakin.

Kaikkein antoisinta tuossa sparrauksessa oli, että koin voineeni jopa auttaa kaveriani selkiyttämään ajatuksiaan.

Kuva: http://www.verkkouutiset.fi/gif4/asiakirja_poytakirja_esityslista_.jpg

23.1.07

Omakotiasujan survival-pack

Olen alkanut hiljalleen ajatuksissa pohtimaan, mitä pitää sisällään omakotiasujan survival-pack. Kun liki nollista lähden liikkeelle. Mitä listastani mielestäsi puuttuu?

Kunnon vasara ja nauloja eri kokoisia
Jakoavaimia, pihtejä, sivuleikurit ja tongit
Tavallinen saha ja selkäsaha
Erikokoisia ruuvitalttoja (taltta ja phillips) sekä lajitelma erikokoisia ruuveja
Puuliimaa ja pikaliimaa, ehkä kuumaliimaakin
Harja rappusten harjaamiseen sekä uudet harjat rappuralliin (ovat ihan loppu)
Kola- ja lumilapiotilanne on tarkistettava ensitilassa
Hiekkaa!
Sulakkeita erikokoisia
Puraisin
Sellainen tsydeemi, jolla katsotaan töpselistä, kiskaisinko oikean sulakkeen taulusta ulos
Jatkojohto ja ajastin auton lämmitykseen

Listasta siis puuttuu myöhemmin kuvioihin tulevat haravat, lapiot, talikot, ruohonleikkurit yms, joita ei nyt ihan heti tai niin niin yllättäen koskaan tarvita. Mutta jotain varmasti uupuu, kerro sinä mitä.

Kuva: http://www.tyokalu-suomi.fi/images/kalupakki.jpg

18.1.07

Kommuuniasumista

Sellaista olen päätynyt minun ja serkkulikan yhteiselon olevan. Kuulostaa kovasti pilvihuuruilta ja punkkukrapulalta, mutta sitä se ei ole

Syksyllä mietin, kuinka sitä mahtaa tulla toimeen, kun on toinenkin saman katon alla. Nyt alkaa jo ahdistamaan ajatus, että Elina lähtee muutaman kuukauden päästä. Tämähän on kivaa!

Siis kun ajattelee yksinasumista. Sitä herää yksin ja näkee ekaa kertaa ihmisen vasta kun on poissa kotoa. Kenellekään ei saa toivottaa huomenia, ei kertoa, mitä kaikkea aamun lehdessä onkaan. Töistä kun tulee kotiin, niin kenenkään kanssa ei voi höpistä aikuisten asioita. Jos lähtee iltarientoihin vielä, kukaan ei huomaa, jos et saavukaan kotiin, kukaan ei kiinnitä huomiota puuttumiseen. Siivota pitää yksin, tiskata yksin, syödä yksin, laittaa ruoka yksin, pestä pyykki yksin.... Aika hitsin yksinäistä touhua siis eikä kukaan koskaan kaipaa.

Nyt on kotona ollut juttuseuraa tarvittaessa. Joskua vaikka ei olisi ollut tarvekaan. Mutta kaipa meillä molemmilla on suu siksikin, että voi sanoa toiselle, että ei nyt, en jouda. Saa sanoa hyvää yötä ja huomenta, voi jutella ruokapöydässä (ylipäätään viitsii kattaa pöydän ja syödä, kun on muitakin talossa). Asunnon siivous käy alle tunnissa, kun työ on selkeästi jo jakautunut ja molemmilla on oma osuutensa ja työ sujuu saumattomasti. Tiskivuoro pelastaa kahden ei-niin-tiskausintoisen ihmisen elämän. Sitä ehtii niin hirmuisesti enemmän, kun on kaksi tekemässä.

Ja mikä ehkä parasta. Olen saanut tutustua kaukana asuneeseen serkkuun aivan eri tavalla. Olen saanut hänen puheidensa kautta tutustua myös muuhun sukuun sieltäpäin paljon paremmin. Itse tunnen olevani entistäkin enemmän sukua isäni siskon perheelle, kun olen heihin saanut Elinan kautta tutustua. Hauska on myös ollut kuulla juttua kummitytön tädeistä. Nyt muistan nimet, ehkä nyt voin jo oppia yhdistämään ne kasvoihin.

En ole voinut kunnolla ymmärtää Sakkea, joka on asunut kommuunissa jo pitkään. Olen luullut, että minusta ei koskaan olisi sellaiseen. Hukun-kukkua! Koskaan ei pitäisi hutkia ennen tutkimista. Perun pahat puheeni: minäkin tykkään seurallisesta asumisesta.

16.1.07

Kalenteriton

Joulupukki on minulle tuonut perinteisesti Wegan kalenteriin uudet sisukset, mutta nyt oli pukille iskenyt dementia. En lähtenyt heti kalenterin ostoon, vaan odottelin, että kokoukset alkavat ja vasta sitten sen ostan.

Kiersin Rauman _kaikki_ kirjakaupat, eikä niissä yhdessäkään ollut enää yhtään Wegan vuosipakettia. Eihän se sinänsä olisi niin pöyristyttävää ollut, mutta kaikista tuli sama syykin: painos on jo Ajastolta loppu. Marraskuun alussa kuulemma on hyvät valikoimat, joulun alla ei tahdo enää saada tilattua lisää ja tammikuun alussa, jolloin kysyntä olisi suurinta, kalentereja ei enää ole lainkaan, kuului kirjakauppiaiden sanoma. Jatkoivat vielä, että Ajasto ei kyllä näin lähellä vuodenvaihdetta ota vielä uusintapainosta.

Mitä minä teen uudella vuoden 2007 kalenterilla kesäkuussa!? Miten ihmeessä yksi suosituimmista kalenterimalleista voi olla loppuunmyyty vuoden 16. päivänä? Ja kaikki muutkin mallit! Entäs ne nuoret aikuiset, jotka esimerkiksi valmistuvat tämän vuoden aikana? Heidän kalenteritarpeensa muuttuu aiemmasta huomattavasti ja he lähtevät etsimään uutta tarpeitaan tyydyttävää kalenteria. Ja ihan mihin aikaan vuotta sitten valmistuminen sattuukin. Vaan mitä on kirjakaupoilla heille tarjota? Ei mitään. Ehkä joku julmetun kokoinen varauskalenteri, mutta ei fiksunkokoisia muistinjatkeita.

Tähän asiaan toivon muutosta mitä pikimiten ja erityisesti toivon, että tällainen ei ole pysyvä ilmiö. Tämä vuosi ei alkanut yli kaksi kuukautta sitten, tämä vuosi alkoi kaksi viikkoa sitten! Ensi vuonna toivonmukaan kalentereja on saatavilla vielä tammikuun lopullakin ja ympäri vuoden tilattavissa.

Kuva: http://www.ajasto.fi/images/imagebank/catalog/medium/1677.jpg

15.1.07

Palvelua?

Autoni oli toista kertaa huollossa sen jälkeen, kun se minulle tuli. Vein sen keskiviikkona liikkeeseen ja setä lupasi soitella, kun tietää rempan kestosta/auto on valmis. No tänään sitten itse soittelin sedälle ja auto olikin yllättäen valmis, eihän asiasta toki minulle tarvitse kertoa.

Ekalla kerralla olin valitellut jarruista ja olivat ne kuulemma putsanneet. Nyt valitin jarruista, kun ne vallan krohisivat, niinkuin loppuunkuluneet jarrupalat tuppaa krohnata. Nyt ne on kuulemma - yllätys, yllätys - putsattu. Ei muuten mitään, mutta olen antanut itselleni tietoon saattaa, että ne on muuten aikst loppu... Sähköpuolelta apukuskin penkinlämmitin ei toimi edelleenkään. Ei toisenkaan huoltokerran jälkeen. Tällä kertaa sentään oli lisäjarruvalon polttimo saanut pysyä paikoillaan.

Ja ne minulla huollon ajan käytössä olleet autot ovat luku sinänsä. Ekalla kertaa oli Ford Fiasco (tai taisi sen nimi hiukan erilainen olla). Pikkiriikkinen rämpylä, johon muunmuassa pääsi sisään vain apukuskin puolelta. Ohjaustehostimettomuus oli Rauman ja Suontaan välisellä pikkutiellä tuskallinen kokemus. Tällä kertaa käytössä oli Poloinen Volkkari, jonka kytkin oli todella kankea ja vaihdelaatikko nuuka kytkimelle. Auto alkoi "räpättää", kun nopeus nousi yli 70 km/h ja osia jäi käteen siellä sun täällä.

Kun aikanaan kävimme hakemassa auton liikkeestä, se oli turkasenmoisen lumikinoksen sisällä ja mitä tekivät myyjäsedät: joivat kahvia ikkunassa, kun me Elinan kanssa putsasimme auton 15 senttisen lumihangen alta tuiskussa. Tällä kerralla auto oli myös lumikasan sisällä. Ei siinä sinänsä mitään, mutta autossa oli avaimet virtalukossa, ilmeisesti olleet koko päivän! Uskomatonta!

Hyvä maine kiirii kauas, huono vielä kauemmaksi: karttakaa Raumalla Auto-Iiroa (Fordin jälleenmyyjä)!

Ps. Ilmeisesti autoni on erikoisvarusteltu. Ainakin netistä sai etsimällä etsiä autoni mallista autoa 5-ovisena. Hassua.

Kuva: http://motor.terra.es/addon/img/motor/5c3194hyunrenp.jpg

14.1.07

Rahapulaa?

Onko se rahapulaa, jos soittaa liki tuntemattoman naapurin ovikelloa ja kysyy, josko liikenisi lainata 20 euroa? Ja vannoo maksavansa sen ensi viikolla.

En muuten lainannut.

11.1.07

Oma tupa, oma lupa

Niinpä siinä sitten kävi, että myyjäosapuoli hyväksyi toisen tarjoukseni ja minä alan seuraavaksi keskustella pankin kanssa, millaisen lainan ne mulle antaisivat. Toiseen päähän taloa on tällä hetkellä vakavissaan tulossa toinen nuori naisopettaja. Ei sentään luokanopettaja, vaan aikuiskouluttaja. Ja tämä toinen on hommaamassa tanskandoggia. Siinäpä onkin minulla sulattelemista, että opin sen kokoluokan koiriin. Vaan kaipa se, kun pennusta siihen tottuu...

Kuva: http://media.keskisuomalainen.fi/killi/puuhat/kuvat/Talo.gif

10.1.07

Työmatka

Työmatkanihan on 30 kilometriä, melko tarkkaan. Töihin ajelen maantietä 2052.
On muuten komea nimi tuo "maantie" sille pienelle, noin 1½-kaistaiselle öljysoratielle. Mutkaa ja nyppyä löytyy niin paljon, että jokunen niistä olisi liiennyt kasitien puuduttavimmille osuuksille.

Tänään päättelin jo kotoa lähteissä, että eipä voi tietää, mitä myräkkä on tuonutkaan tielle. Kodisjoen kylään savuttaessa mielikuva vahvistui, kun alueen katuvalot olivat pimeänä. Samantien aloin itse suunnitella suunnitelma b:tä aamutunneille, kun tuskinpa koulullakaan sähköä sitten on.

Kohta Laitilan rajan ylitettyämme minulle tuli olo, että nytpä mennään varovasti. Ja onneksi, koska vain pari sataa metriä ennakkotunteen jälkeen letkotteli kuusi keskellä tietä. Niukin-naukin vastaantulijoiden puolelta pääsi koukkaamaan kuusen ohi, mutta kuskin puolen renkaat olivat jo pientareella ja apukuskin puolen renkaat menivät kuusen latvan päältä. Jatkoimme matkaa rauhallisesti ja myöhemmin koukkasimme hiukan vähemmän tielle kaatuneen kuusen ohi ja vielä myöhemmin ihan pysähdyimme, kun kuusi oli kaatunut aivan poikki tien. Edessämme oli koululaisbussi ja odotteli, että paikallinen moottorisahalla pisti tukkipuun vahvuista runkoa palasiksi ja siirteli palat niin, että tietä pääsi ajamaan.

Päivällä kotimatkalla näimme, kuinka omituisia kaatuneet puut olivat. Yleensähän kaatuneen kuusen juuripaakku on halkaisijaltaan helposti kolmatta metriä, mutta nämä olivat sellaisia, että näytti kuin juuret olisivat katkenneet aivan puun tyveltä ja paakut olivat alta metrisiä kaikki! Elina lisäksi ihmetteli keskellä metsää kaatuneita puita, ei niillä kuulemma heillä päin ole niin tapana tehdä.

Millaistakohan oli myräkkä viime yönä Ihastukseni luona?

Kuva: http://www.ee.lut.fi/kuvia2/kaatunut_puu.jpg

7.1.07

Tykätty

Kävin tänään uudestaan katsomassa sitä Suurta Ihastustani, tällä kertaa äitin ja isän kanssa. Kuten olin kertonut, talo osoittautui myös isän tarkan silmän alla terveen oloiseksi rapiat 50 vuotta vanhaksi taloksi. Huomenna siis asunnonvälittäjän luo suoraan töistä. Tää on aikast jännää.

5.1.07

Huvittunut

Yle kertoo nettisivuillaan, että alle 35-vuotiailla on enemmän asuntolainaa kuin vanhemmilla. Huvittaa. Johan se nyt hassua olisi, jos juuri velan otettuaan velkaa olisi vähemmän kuin laina-ajan loppupuoliskolla.

Suloinen sauna

Kävin sitä asuntoa katsomassa ja ihastuin. Välittäjän kanssa sovimme, että menen sunnuntaina uudestaan vahvistetuin joukoin. Ja jos luvan heiltä saan, niin...

Asunto oli kivassa kunnossa. Remontit oli tehty hyvin talon henkeä kunnioittaen. Yhden huoneen tapetit on jokseenkin hempeitä, mutta siis tosi vähällä pääsisi sisällä. Huoneita on kolme plus tietty (iso!) keittiö. Alustaan voisi rakentaa saunan ja takkahuoneen, kun aikaa ja rahaa on, samoin nykyiseen kylmävinttiin saisi huoneen... Pihanperäsauna on liki alkuperäisessä asussaan 1950-luvulta ihanine kapeine pystypaneleineen. Ja sinne tulee vain kylmä vesi, niinkuin pihanperäsaunaan kuuluukin.

Merenrantaan on matkaa alta 100 metriä ja olkkarista näkee talvella merelle. Kesällä edessä on noin 50 metriä liikaa pajua ja leppää. Mutta vähentää sitten samalla tuulta mereltä. Paritalon mieleiseni pää on se merenpuoleinen. RMJ-alue on ihan siinä tuntumassa, kuistilla voi siis kuunnella konsertit ilmaiseksi ;). Keskustaan matkaa tulee pari kilometriä, satamaan on muutama sata metriä.

4.1.07

Kuumetta, kuumetta...

... Nimittäin asuntokuumetta. Auton ja tietokoneen yllättävien hankintojen rahanmenetykset alkavat olla pian kasassa. Ja taas uskaltaa alkaa suunnitella.

Huomenna on asuntonäyttö taloon(80 m2, 3h+k), joka ainakin netin ja välittäjältä saamieni pohjapiirrosten perusteella vastaisi tarpeisiini. Saisin työhuoneen, jossa voisi ompelukone olla siinä, missä sitä tarvitaan ja jossa voisi tehdä töitäkin ilman, että heti alkaisi ärsyttää kaikki levällään olevat paperit. Voisi sulkea oven sotkulle, jos tulee yllätysvieraita. Ja hintakin kohtuullinen.

Hassua ajatella, että vielä reipas vuosi sitten elelin 33 neliömetrin asunnossa (1h+ tk), tosin se oli pieni. Töiden alkamisen jälkeen se kävi auttamattoman pieneksi. Ja nyt tuntuu tämäkin (56 m2, 2h+k) liian pieneltä. Tosin ehkä osasyynä on se, että meitä asuu tässä kaksi. Vaikka ei tämä nyt lomallakaan ole liian suurelta tuntunut. Päinvastoin, on paremmin herännyt tajuamaan, että tässä on liian vähän huoneita/tilaa. Ei opet turhaan saa sitä työhuonevähennystä verotuksessa!

Kuva: http://images.google.fi/images?q=tbn:4h8q6_Adfi5FxM:http://www.solki.jyu.fi/opettaa/KOO-KIT
/Opiskelijatyot0203/kielenoppimisen_niksit/etusivu/kivatalo.gif

Hierottu

Kävin hierouksella. Juuri valmistunut fysioterapeutti otti kouriinsa lihaksen, jota kukaan ei ole koskaan käsitellyt. Sormet liki vatsaontelossa hän veti kyljestä lihasta, joka peittää selkää. Voi sitä tuskaisaa nautintoa! Minulle tuli ihan sellainen olo, että tuo on se lihas, joka on joko syypää tai sitten se, joka on syystä johtuen kaikkein kipein. Ensimmäistä virallista asiakastaan tyttö hoiti muutoinkin vastavalmistuneen innolla. Hän ennen hierontaa tutki ryhdin, rangan, venyvyyden, kipukohdat. Käytiin läpi liikkumisiani, perussairaudet, jäykkyyden kestoakin arvioitiin. Olen oikein tyytyväinen.

Verokorttikin tuli. Vihdoinkin se on oikean kokoinen eikä tartte muutella sitä. Ja kiitos Rauman Turkua alhaisemman veroprosentin, peruspidätysprosenttini putosi 1,75 %-yksikköä!

1.1.07

Ystävyys

Onko ystävyys sitä, että toinen tulee paikkakunnalla ollessaan käymään, vaikka on oikein kunnon uuden vuoden krapula ja vielä muutenkin kiire? Onko ystävyys sitä, että itse jaksaa jutella toisen kanssa, vaikka on niin kova uni, että silmät ovat mennä kieroon? Onko ystävyys sitä, että soitetaan toiselle kun tulee jotain asiaa mieleen tai vaikka ei tulisikaan? Onko ystävyys sitä, että jälkeenpäin jutellessa huomaa, että molemmat olivat ajatelleet samaa asiaa yhtä aikaa, mutta jättäneet kuitenkin asian sikseen? Onko ystävyys sitä, että voi vinoilla toiselle omista ominaisuuksistaan siinä missä hänenkin? Onko ystävyys sitä, että voi puhua vapaasti ihan mistä vaan?

On, on se sitä. Hyvää uutta vuotta ystävälle.